Tartto sijaitsee noin kahden ja puolen tunnin ajomatkan päässä Viron pääkaupungista Tallinnasta. Se on Viron kulttuurin ja sivistyksen kehto ja yksi Baltian vanhimpia kaupunkeja. Tartto on myös valittu vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi!
Tartto on Etelä-Viron Emajoen varrella sijaitseva eloisa ja kaunis yliopistokaupunki ja siellä sijaitseekin maan vanhin ja suurin yliopisto. Viehättävän kaupungin sydän on idyllinen Raatihuoneen tori kahviloineen. Romanttisella Toomemäellä sijaitsevat Tarton tähtitorni ja Tarton yliopiston historiallisen museon näkötornit. Kaupungissa on yli 20 museota täynnä historiaa ja kulttuuria. Perheen kanssa lomailevien kannattaa tutustua Baltian suurimpaan tiedekeskukseen AHHAA-keskukseen, jossa riittää puuhaa sekä pienille että suurille. Kaupungin vehreät puistot, käsityömestareiden työpajat, markkinat, mukavat kesätapahtumat sekä edulliset ostokset luovat sopivat puitteet mukavalle lomalle. Tartto tarjoaa nähtävää jokaiseen makuun! Huom. osa tapahtumista ja nähtävyyksistä on maksullisia, katso tarkemmat tiedot kohteiden sivuilta.
Tarttoon pääset Matkapoikien matkassa kaupunkilomalle suomalaisella bussilla.
Tarton joulukaupunki toivottaa kaikki Tarton asukkaat ja vierailijat tervetulleiksi nauttimaan juhlakaudesta aina ensimmäisestä adventista loppiaiseen saakka. Tarton raatihuoneentorille avataan joulun ajaksi jälleen rakastettu lasipaviljonkien joulukaupunki, johon palaavat glögi- ja piparkakkumyyjät, lasten suosikki olkitalo, keinu ja karusellit, kimalteleva joulukruunu ja upea kuusi. Mökeissä järjestetään työpajoja ja esitetään piirrettyjä. Maaliskuuhun 2025 asti voi Tarton raatihuoneentorilla myös luistella. Suutelevien opiskelijoiden suihkulähteen ympärillä on luistelukenttä, jossa voi harjoitella piruetteja ja ihailla kaupungin valoja. Lisätietoa löytyy täältä.
Viron kansallismuseo (Eesti Rahva Muuseum, ERM) on
kansallismuseona virolaisuuden tulkitsija, kansan perusarvojen kantaja
ja jatkuvuuden haltija. Vieraille avautuu sekä esineellinen että
virtuaalinen maailma, joka kutsuu löytämään, tietämään ja osallistumaan
itse kaikkeen.
Museossa on kaksi perusnäyttelyä. Näyttely "Kohtumised" ("Tapaamiset")
ja sen aikajana on matka, joka yhdistää eri aikoina Virossa asuneet
ihmiset ja antaa osallistua heidän arkiseen toimintaansa.
Perusnäyttelyyn kuuluu myös 11 teemanäyttelyä, mukaan lukien
"Keelekatel" ("Kielikattila") ja "Inimene ja keskkond" ("Ihminen ja
ympäristö").
Toinen perusnäyttely "Uurali kaja" ("Uralin kaiku") esittelee
suomalaisugrilaisten kansojen perinteistä arkikulttuuria.
Tarton raatihuoneentori on klassistiseen rakennustyyliin
rakennettu puolisuunnikkaan muotoinen kaupungin keskusaukio. Nykyinen
raatihuone on jo kolmas samalla paikalla. 1700-luvulla tässä sijaitsi
kaupungin tärkein tori – der Grosse Markt eli Suurtori. Vuodesta 1998
aukiota komistaa suihkulähde suutelevine opiskelijoineen. Raatihuoneen
nettikameran löydät tästä.
Raatihuoneen tornista soitetaan joka päivä kellopeliä. 18 kelloa on
valmistettu Saksassa Karlsruhen kellotehtaalla ja 16 kelloa valettiin
täkäläisen tornikellopelin 15-vuotisjuhliin Hollannin kuninkaallissessa
valimossa.
Raatihuoneentorilla oleva National Geographicin keltainen ikkuna edustaa
Tarttoa kuin yhtä Etelä-Viron löytämisen arvoisesta paikasta.
Veistossuihkulähde Suutelevat opiskelijat (Suudlevad
tudengid) kuuluu Tarton keskeisiin tunnuksiin. Jo vuonna 1948 samassa
paikassa sijaitsi suosittu suihkulähde: sitä kiersivät hääkulkueet, ja
siinä jopa kylvettiin helteisinä päivinä. Veistos Suutelevat opiskelijat
valmistui vuonna 1998 (kuvanveistäjä Mati Karmin). Vuodesta 2006
lähtien suihkulähdettä ovat ympäröineet laatat, joihin on kaiverrettu
Tarton ystävyyskaupunkien nimet: Bærum, Deventer, Ferrara, Fredriksberg,
Hafnarfjörður, Hämeenlinna, Kaunas, Lüneburg, Pihkova, Riika,
Salisbury, Tampere, Turku, Uppsala, Veszprém, Zutphen. Kukin laatta on
sijoitettu asianomaisen kaupungin suuntaan ja siihen on merkitty myös
kaupungin etäisyys Tartosta kilometreinä.
Yksi Tarton kiistattomista helmistä on Tarton yliopiston
päärakennus – se rakennettiin vuosina 1804–1809 yliopiston arkkitehdin
Johann Wilhelm Krausen suunnitelman mukaan. Päärakennuksen juhlalliset
avajaiset pidettiin 3. heinäkuuta 1809. Siitä lähtien kaikki
yliopistoelämän suurimmat tapahtumat ja juhlat on järjestetty siellä.
Juhlasalissa järjestetään erittäin hyvän akustiikan ja tilavuuden
ansiosta paljon konsertteja ja konferensseja. Tarton yliopiston
taidemuseon kautta voi tutustua Viron klassistisen tyylin helmenä
pidettyyn juhlasaliin sekä ullakkokerroksessa sijaitsevaan
entisaikaiseen karsseriin.
Kauniilla Toomemäellä sijaitseva Tarton tuomiokirkko on yksi
suurimmista ja ainut kaksitorninen keskiaikainen kirkko Virossa.
Kirkkoa alettiin rakentaa 1200-luvulla ja sitä täydennettiin aina
1500-luvun alkuun asti. Viimeisenä valmistuivat kirkon tornit.
Liivinmaan sodan aikaan kirkko tuhottiin eikä se ole sen jälkeen enää
toiminut kirkkona. Raunioitunut tuomiokirkko on yksi vanhan Liivinmaan
huomattavimmista tiiligotiikkarakennuksista.
Tuomiokirkossa toimii tiedettä ja yliopistokoulutuksen historiaa
esittelevä Tarton yliopiston museo. Museon lisäksi on avoinna myös
tuomiomyymälä ja kauniita näkymiä tarjoavat tuomiokirkon tornit.
Kulttuurimuistomerkkien valtiollinen rekisteri.
Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha tarjoaa
opinto-ohjelmia ja kierroksia kaikenikäisille vierailijoille.
Puutarhassa kasvaa yli 10000 lajia ja lajiketta maailman
kasvimaailmasta. Esittelemme luonnollisten kasvien, mukaan lukien
harvinaiset suojelukohteet, lisäksi uusia koristekasveja. Kasvihuoneissa
näkee sädemetsien ja aavikoiden kasveja.
Olemme Baltian vanhin kasvitieteellinen puutarha, joka on toiminut
samassa paikassa jatkuvasti jo yli 200 vuotta. Puutarhan ovat
suunnitelleet maailmankuuluisat kasvitieteilijät Ledebour ja Bunge.
Kasvihuoneissa voi vierailla lipulla ja puutarhasta voi nauttia
ilmaiseksi. Lapsille on leikkikenttä.
KGB:n sellimuseo sijaitsee Riiamäellä "harmaassa talossa", jossa 1940-50 -luvuilla sijaitsi NKVD/KGB. Vierailijoille on avoinna rakennuksen kellarikerros, jossa sijaitsivat pidätettyjen sellit. Osat selleistä, karsserit ja kellarin käytäväosa on kunnostettu niiden entisaikaiseen muotoon. Muissa entisissä selleissä on näyttely, joka antaa yleiskuvan Viron sodanjälkeisestä vapaustaistelusta ja kommunistikomennon rikoksista. Näyttelyssä voi nähdä muun muassa Siperian vankileireiltä mukana tuotuja valokuvia ja esineitä, samoin materiaalia metsäveljien ja salaisten vastarintajärjestöjen historiasta.
Tarton tähtitorni, aikoinaan astronomian tärkeimpiä keskuksia maailmassa, on Viron tiedehistorian helmi. Tähtitorni rakennettiin vuosina 1808-1810 yliopiston arkkitehdin Johann Wilhelm Krausen suunnitelmien mukaan Toomemäen kaakkoisosaan keskiaikaisen piispanlinnan paikalle. Tähtitornin entisöinti aloitettiin vuonna 2009. Tarton tähtitornin 200-vuotispäivää juhlittiin 27.4.2011, jolloin se avattiin museona. Tähtitornista löytyy nähtävää niin suurille kuin pienillekin! Tarton tähtitorni kuuluu vuodesta 2005 osana Struven geodeettistä ketjua UNESCO:n maailmanperintökohteisiin.
VIRON MAATALOUSMUSEO
Museo sijaitsee Tartumaalla, historiallisessa Ülenurmen kartanossa. Museo esittelee maataloutta ja maaseudun kehitystä Virossa. Museossa voi näyttelyjen lisäksi osallistua museotunteihin, tehdä takoma- ja puutöitä, restauroida, leipoa ruisleipää ja paljon muuta. Museossa asuu eläimiä (hevosia, lampaita, vuohia, kaneja, kanoja ja viiriäisiä) ja tarjoamme hevos- ja poniajelua. Museo tunnetaan myös monien perhetapahtumien ja perinteisten rotueläinkilpailujen järjestyspaikkana.
Tarton vanhassakaupungissa sijaitseva lelumuseo vie aikuiset takaisin lapsuuden valoisiin päiviin ja tarjoaa lapsille paljon jännittävää katsottavaa ja puuhattavaa. Pysyvässä näyttelyssä on esillä leluja, joilla täkäläiset lapset ovat leikkineet kautta aikojen. Lisäksi näytteillä on taidenukkeja, maailman eri kansojen matkamuistonukkeja sekä perinteisiä suomalais-ugrilaisia leluja. Avoinna on myös leikki- ja askarteluhuone. Piharakennuksessa on esillä virolaisten animaatioelokuvien nukkeja ja siellä järjestetään vaihtelevia näyttelyitä. Vuodesta 2010 alkaen lelumuseon yhteyteen on kuulunut teatteritalo Teatteri Kodu, jossa on teatterisali, teatterinukkemuseo ja lastenstudio.
Toomemäki oli
tsaari Paavali I:n lahja yliopistolle. Kaupunkilaiset olivat aiemmin
käyttäneet tätä tasaista aluetta lehmien laitumena. Toomemäki oli
vuosisatoja asutuksen keskipiste, jossa sijaitsi keskiaikaisen Tarton
piispavaltion keskus. 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä siitä tuli
julkinen puisto, jonne istutettiin yliopiston komitean suunnitelmien
mukaan puita, tehtiin teitä ja siltoja yhdistämään valleja ja josta
yhdessä anatomian laitoksen, tähtitornin ja klinikan kanssa tuli
kaupungin henkinen keskus. Toomemäki on yksi tarttolaisten suosikkipaikoista. Alueella on useita leikkikenttiä.
ÜLENURMEN KARTANO
Ülenurmen ritarikartano (Üllenorm) esiintyy lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1646, jolloin sotilas Bernhard Bousselberg sai kartanon Ruotsin kuningaskunnalta vaihtokauppana kivitaloa vastaan Tartosta. Puiston ja herraskartanon perustaja saattoi olla kreivi Cancrini, Ülenurmen kartanon omistaja vuosina 1856-1883. Kartano on kulkenut omistajalta toiselle ja pääasialliseksi tulonlähteeksi on ollut vilja. 1970-luvun alussa entisen Ülenurmen kartanokeskuksen rakennukset luovutettiin aiemmin perustetulle Viron maatalousmuseolle, joka avattiin vierailijoille vuonna 1981. Vierailu museossa on maksullinen.
TARTON SEIKKAILUPUISTO
Tarton seikkailupuistoon on maan ja taivaan välillä seikkailemiseen rakennettu 50 erilaista osiota. Seikkailunhaluisille on asennettu 4 metrin korkeuteen puiden väliin erilaisia reittejä. Reitit päättää ilmalento, joka muodostuu 300-metrisestä köysilaskusta laakson laidalta toiselle. Unohdettu ei ole myöskään puiston pieniä kävijöitä, joille on rakennettu erilliset radat, joissa on 14 osiota ja kaksi pitkää köysirataa.
Haluatko yllättää itsesi? Tiedekeskus AHHAA tarjoaa sinulle tieteitä, jännittävää toimintaa, seikkailua, hyödyllisiä taitoja ja hauskaa viihdettä. Keskuksessamme on houkutteleva opiskeluympäristö, jonka avulla saat lisää tietoa. Useimmat näyttelyt ovat interaktiivisia. Voit nähdä omin silmin ja kokeilla omin käsin kaikkea: planetaariota, koululaboratorion pilottiohjelmaa, oppimateriaalien laadintaa tai tiedeteatteria.
Vanhassa tehdasrakennuksessa, jossa neuvostoaikaan valmistettiin jäähdytyslaitteita, salaisia sukellusveneosia ja jälkien peittämiseksi toimimattomia sateenvarjoja ja vetoketjuja. 1970-luvun keskellä tehtaassa työskenteli noin 1500 henkeä. Tehtaassa oli oma terveyskeskus, jossa oli sauna ja uima-allas, ruokala ja useita hallintorakennuksia. Vuonna 2006 Aparaaditehasin osti ABC Kinnisvarateenuste OÜ, jonka omistuksessa se on edelleen. Vuodesta 2014 keskusta on muokattu kulttuuritehtaaksi, jossa jo nyt yhdistyvät luovat yrittäjät, taiteilijoiden studiot, suunnittelijoiden ateljeet ja viihde.
Aivan Johanneksen kirkon kupeessa kiinnittyy huomio yksikerroksiseen, suorakaiteenmuotoisen pohjakaavan omaavaan barokkityyliseen puutaloon vinttihuoneineen. Tämä on eräs Tarton vanhimpia säilyneitä puutaloja. Sen rakensi vuonna 1725 Venäjältä karkotuksesta palannut Nõon pastori J.Arens Arensite. Talo peruskorjattiin vuonna 1987.
Tule katsomaan Tartu Toomemägin vierellä olevaa vaatimatonta klassististista puurakennusta (1864). Rakennus on erillinen, koska vuosina 1869-1896 talossa asui luonnontieteilijä Karl Ernst von Baer. Vuonna 1976 rakennus uusittiin Baeri-talomuseoksi. Tänään talo kuuluu Viron maatalousyliopistolle ja siellä sijaitsee Karl Ernst von Baerin tieteellinen historiantutkimuslaitos.
Tiedot ja osa kuvista: Visit Estonia, Visit Tartu