Luontoelämysten Färsaaret

1. päivä Tervetuloa Färsaarille!

Sunnuntaina tapaat suomenkielisen matkanjohtajamme Helsinki-Vantaan lentoasemalla, josta lähdet Finnairin ja Atlantic Airwaysin lennoilla Kööpenhaminan kautta Färsaarille. Färsaaret koostuu 18 saaresta, joilla on yhteensä 19 tietunnelia. Kaksi niistä kulkee noin 150 m merenpinnan alapuolella. Vágarin saarelta ajamme vedenalaista tunnelia pitkin Streymoyn saarelle, Färsaarten pääkaupunkiin Tórshavniin ja majoitumme Djurhuus-hotelliin.

2. päivä Tórshavnin kävelykierros, Pohjolan talo, Kirkjubøur

Färsaarten pääkaupungin, 20 000 asukkaan Tórshavnin tunnelma hurmaa sinut hetkessä. Havn, kuten saarelaiset pääkaupunkiaan kutsuvat, tarjoilee todellista pikkukaupunki-idylliä, jonka keskelle pääsemme maanantain kävelykierroksella. Kierros vie meidät aluksi 1500-luvulla rakennetulle Skansin-linnoitukselle, joka aikanaan suojasi kaupunkia merirosvoilta. Toisen maailmansodan aikana brittijoukot pitivät linnoitusta hallussaan. Ruohikon peittämä kukkula on nykyisin suosittu piknikpaikka. Linnoituksen vieressä seisova 1800-luvun majakka on ohjannut pyyntiretkiltä saapuvia kalastajia turvallisesti kotisatamaan. Pienvenesatama kalastusaluksineen paljastaa kalastuksen olevan edelleen Färsaarten tärkein elinkeino, pitkistä perinteistä puolestaan muistuttaa kalaa perkaavan tytön patsas.

Kalastusalusten rinnalle ankkuroidut purjeveneet kertovat matkailun saapumisesta saarille. Tórshavnin – Thorin satama – nimen alkuperän arvellaan viittaavan skandinaavisen mytologian ukkosenjumala Thoriin tai alueelle saapuneeseen ensimmäiseen uudisraivaajaan. Saarten ensimmäisten asukkaiden alkuperä on edelleen hämärän peitossa, mutta uusimpien arkeologisten kaivauksien perusteella varhaisimmat merkit asutuksesta on voitu ajoittaa 300–500 -luvuille. Norjalaisten viikinkien tiedetään saapuneen Färsaarille 800-luvulla. Heidän mukanaan rantautui myös hallintojärjestelmä, jonka ylintä valtaa käytti hallintokokous eli ting. Se kokoontui Tinganesissa, joka on yksi maailman vanhimmista parlamentin kokoontumispaikoista. Norjaan viittaa myös saarilla puhuttava fäärin kieli, jossa on viitteitä muinaisnorjasta - fäärin lähin sukulainen on islanti.

Tórshavnin vanhin osa, keskiaikainen Tinganes sijaitsee pienellä niemekkeellä, joka jakaa sataman läntiseen ja itäiseen osaan. Sen keskellä kulkeva Gongin-katu johdattaa Skansapakkhúsið-talolle, joka on Färsaarten itsehallinnon päärakennus. Niemen kärjessä liehuva Färsaarten oma lippu on merkkinä laajasta itsehallinnosta, joka sillä Tanskan yhteydessä on. Punaiseksi maalatut rakennukset kuuluvat hallitukselle, mustaksi tervatut talot ovat yksityisomistuksessa. Mukulakivikujat, talojen ruohokatot ja valkoisiksi maalatut ikkunanpuitteet täydentävät kylämäisen idyllin, jossa saatat nähdä ihastuttavilla pikkupihoilla kaakattavia kanoja.

Tinganesista jatkamme kävelykierrosta Tórshavnin vilkkaille kaduille. Käymme mm. läntisen sataman rantakadulla, jonka varrella vanhat varastorakennukset ovat saaneet uuden elämän kahviloineen, ravintoloineen ja pubeineen. Keskustan pikkupuoteihin voit myöhemmin palata ostoksille. Tarjolla on färsaarelaisten omia tuotteita, joista ehdottomasti kannattaa mainita erilaiset villaneuleet. Saarten noin 70 000 lammasta laiduntavat vapaana, niiden villa – ”Färsaarten kulta” – on erittäin lämmittävää ja siitä saatavat tuotteet kohtuuhintaisia.

Ennen tutustumista Pohjolan taloon, nautimme yhteisen lounaan. Pohjolan talo, Norðurlandahúsið, rakennettiin färsaarelaisen ja pohjoismaisen kulttuurin edistämiseksi. Hyvin maisemaan sulautuva rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1983. Sitä koristaa perinteinen turveruohokatto. Pohjolan talossa on elementtejä kaikista pohjoismaista, suuren aulan huonekalut ovat Alvar Aallon suunnittelemia. Pistäydymme myös taidegalleriassa, josta kävelemme metsämäisen puiston läpi takaisin keskustaan.

Alkuillasta ajamme kymmenen kilometrin päähän Kirkjubøuriin. Färsaarten tärkein historiallinen kohde on vuosisatojen kuluessa näytellyt merkittävää roolia kulttuurin keskuksena. Myös sen hengellinen merkitys on kiistaton. Tästä osoituksena ovat piispan residenssi ja 1000-luvun pappila sekä Pyhän Magnuksen kirkon rauniot 1200-luvulta. Edelleen käytössä oleva Pyhän Olavin kirkko on Färsaarten vanhin.

Paturssonin perhe on kalastanut, kasvattanut lampaita ja viljellyt maata Kirkjubøurissa 1500-luvulta lähtien, jo 17 sukupolven ajan! He toivottavat meidät tervetulleeksi ja tarjoilevat illallisen yli 900 vuotta vanhassa tunnelmallisessa pirtissä. ”Roykstovan” on Euroopan vanhin, edelleen käytössä oleva puurakennus. Isännän kertomukset kylän historiasta ja uudisasukkaista avaavat autenttisella tavalla elämää ankarissa luonnonolosuhteissa. Illallisen jälkeen kuljetus hotelliin.

3. päivä Vestmannan lintukalliot

Vilkas kalastajakaupunki Vestmanna on 1250 asukkaallaan Streymoyn saaren toiseksi suurin kaupunki. Vestmannan nimi viittaa ensimmäisiin asukkaisiin, lännestä saapuneisiin irlantilaisiin keltteihin. Kaikkein tunnetuin se on lintukallioistaan, joihin tutustumme tiistaina. Ajamme rannikkotietä pitkin Vestmannaan, jossa astumme pieneen laivaan. Noin kahden tunnin veneretken aikana näemme miljoonia vuosia vanhoja kallioita, joista korkeimmat jopa 600 m. Mereltä käsin majesteettiset kalliot esittäytyvät kaikessa komeudessaan. Niiden alla on veden uurtamia luolia, joita pääsemme ihmettelemään aivan lähietäisyydeltä veneen lipuessa luolien läpi.

Kalaisat vedet houkuttelevat miljoonittain merilintuja pesimään kallioille – yleisimpiä ovat ruokit, kiislat, myrskyliitäjät ja tietysti merten papukaijoiksikin kutsutut ystävälliset lunnit. Viimeksi mainitut ovat vähitellen siirtymässä pohjoisen kylmempiin vesiin niiden pääasiallisimman ravinnon pikkutuulenkalojen perässä. Hyvällä onnella voimme nähdä hylkeitä, delfiinejä ja pyöriäisiä, joskus jopa valaita. Veneretken jälkeen palaamme vuoristotietä pitkin Tórshavniin, jossa nautimme yhteisen lounaan. Loppupäivä vapaa omalle ohjelmalle.

4. päivä Streymoylta Eysturoylle - Saksun, Slaettaratindur

Huikeat maisemat, maaseudun tavat ja perinteet sekä muinainen historia saattelevat meidät keskiviikon retkelle.

Aluksi matkaamme noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevan Streymoyn saaren pohjoisosaan Saksuniin. Färsaarten maisemat ovat upeat - Saksunissa voit aistia todellista luonnonrauhaa. Pitkä vuono laajenee Saksunin kohdalla laguuniksi, jota ruohon peittämät kalliot ympäröivät. Maisemaa kaunistavat ruohokattoiset talot ja vanhat kiviaidat tuoden entisaikojen vaatimattoman elämäntavan lähelle. Saksunissa tutustumme museona toimivaan vanhaan maataloon Dúvugarðariin, joka on osa edelleen toimivaa, 1600-luvulla perustettua lammastilaa.

Matkamme jatkuu Färsaarten toiseksi suurimmalle saarelle Eysturoylle. Ylitämme saaria yhdistävän 220 m pitkän sillan, jonka saarelaiset muistavat mainita ainoana Pohjois-Atlantin ylittävänä siltana. Ohitamme Färsaarten korkeimman vuoren, 882 metriin kohoavan Slættaratindurin ja jatkamme pienen Eiðin kylän kautta postikorttimaiseen Gjógviin. Sen tunnelma on hieman surumielinenkin, sillä suurin osa taloista on tyhjinä. Ennen vilkkaassa 250 asukkaan Gjógvissa asuu nykyisin noin 50 ihmistä. Vanhat talot ovat kuitenkin tuomassa uutta elämää muualla asuvien saarelaisten ja matkailijoiden kesäasuntoina. Tanskan kuningattaren vierailusta muistuttaa ”Maryn penkki”, jolta voit tähyillä aavaa merimaisemaa ja yli 200 m korkeuteen kohoavaa rantakalliota. Gjógv on yksi matkamme huikeimmista maisemallisista kohteista.

Seuraavaksi suuntaamme Eysturoyn saaren eteläkärkeä kohti Søldarfjoðuriin, jossa nautimme Gardahúsidissa maukkaan keittolounaan vieraanvaraisen isäntäpariskunnan vieraina. Lounaan jälkeen ajamme Skálafjørðurin vuonon itärannalle Toftiriin, jossa käymme Navia-lahjatavaraliikkeessä katsomassa färsaarelaista villa- ja nahkatuotantoa. Takaisin Tórshavniin ajamme vuonna 2020 valmistunutta 11 km pitkää merenalaista Eysturoyn ja Streymoyn yhdistävää tunnelia pitkin.

Illalla kävelemme läheiseen ravintolaan yhteiselle läksiäisillalliselle.

5. päivä Gásadalurin kylä ja Múlafossurin vesiputous

Torstaina aamiaisen jälkeen luovutamme huoneet ja suuntaamme takaisin Vágarin saarelle. Lumoavat maisemat ovat pitäneet sinua otteessaan koko matkan ajan, jonka kruunaamme vierailulla pikkuruisessa Gásadalurin kylässä.

Korkealla kalliojyrkänteellä sijaitsevaa kylää voi hyvällä syyllä luonnehtia syrjäiseksi, sillä aina vuoteen 2004 saakka ainoa Gásadaluriin johtava polku vei vuoren yli. Kyläläisten ohella vuosikymmenten ajan tuttu näky oli polulla kolmesti viikossa asteleva postinkantaja, joka saapui muutaman kilometrin päässä sijaitsevasta Bøurin kylästä. Ihan kevyestä urakasta ei ollut kyse, sillä postinkantajia oli tuohon aikaan vain yksi ja matkaan kului kaksi tuntia suuntaansa polun kulkiessa jopa 430 m korkeudessa. Nykyisin kyläläisten elämä on helpottunut vuoreen louhitun, vuonna 2004 avatun tunnelin myötä. Gásadalur yhdistyi näin viimeisenä kylänä saarten tieverkostoon.

Nykypäivän färsaarelaisten elämässä kansanperinne on edelleen läsnä, niin myös täällä Gásadalurissa. Parinkymmenen asukkaan ohella saattaakin vilahdella kääpiöitä, haltijoita ja muita henkiä – siis jos oikein tarkasti osaat katsoa... Näiden olentojen pyhinä pidetyt asuinkivet ja kalliot ovat vaikuttaneet jopa teiden reitteihin. Kahvittelemme kylässä ja käymme ihailemassa sen vieressä kohisevan Múlafossur-vesiputouksen kuohuja.

Päätteeksi kuljetus lentoasemalle, josta palaat Atlantic Airwaysin ja Finnairin lennoilla Kööpenhaminan kautta Helsinkiin.